Tampereen yliopiston OmaVerkko-hanke tukee
omalla tutkimuksellaan ja toiminnallaan Tampereen kaupungin kehittämishanketta
Oma Tesomaa. Hanke pyrkii edistämään tesomalaisten nuorten osallisuutta ja
mahdollisuutta hakeutua palvelujen piiriin. Vaarana
on, että työttömät nuoret jumiutuvat Tesomalle, jäävät vaille koulutusta ja
työpaikkaa
OmaVerkko-hanke on käynnistynyt ripeästi, kun
suunnitelman ensimmäinen vaihe eli nuorten näkökulman kartoittaminen ja
analysointi on käynnistynyt
useina lumipalloryhminä. Heti ensi metreiltä hankkeen tekijöille tuli
eteen odottamattomia käänteitä; lumipalloryhmissä
on syntynyt sekä
nuorten poikien että tyttöjen verkostot, jotka
ovat innostuneet luomaan uudenlaisia toiminnallisia tapoja koulutuksen ja
työelämän ulkopuolella olevien nuorten osallisuuden edistämiseksi. Tämä on tietenkin innostanut OmaVerkon väkeä miettimään
näiden
omaehtoisten prosessien tukemista ja hyödyntämistä sekä yhteistyön lisäämisen mahdollisuuksia esimerkiksi nuorisotakuun suuntaan.
Kun tästä puhuttiin, niin minulle tuli heti mieleen,
että OmaVerkko-hankkeella on nyt käsillä sellainen harvinaislaatuinen
mahdollisuus, jota pitää ehdottomasti kehittää eteenpäin ja tietoa siitä pitää
jakaa myös muille Asuinalueiden kehittämisohjelmassa mukana oleville
hankekaupungeille.
Nuorten luottamuksen saavuttaminen on
haasteellista. Nuorten kanssa toimiminen edellyttää erilaista lähestymistapaa, ymmärrystä
sekä avoimuutta. OmaVerkko on ihan selvästi tässä asiassa onnistunut yli
odotusten. Varmasti myöskin se seikka, että hankkeessa työskentelee etsivän
nuorisotyön ammattilainen, edesauttaa hankkeen ja nuorten keskinäisen
luottamuksen rakentumista. Tosi hieno juttu!
Parin tunnin tapaamisesta minulle jäi sellainen
tunne, että Tampereen yliopiston Linnatalossa sinkoilee erinomaisia
asuinalueiden kehittämisideoita. Toki vaatii sinnikkyyttä löytää mukaan yhtä
innokkaita yhteistyökumppaneita. Mutta eikös Tampereen kaupunki ole aina
halunnut olla niiden ensimmäisten joukossa? Nyt siihen on taas avautunut
erinomainen tilaisuus!
Pendolinon pehmeä keinunta, ikkunasta avautuvat
aurinkoiset ja mielettömän kauniit järvi- ja peltomaisemat saivat minut unelmoimaan
ja uskomaan yhteistyön voimaan.
Terveisiä
Liisalle ja Karitalle : )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti