Espoon kaupunki ja Välittävät valittavat verkostot -hanke tiivistää yhteistyötä

Oli tosi mukavaa nähdä iloinen ja energinen pöydällinen tutkijoita ja kaupungin asuinalueiden johtava kehittäjä yhteisen pöydän ääressä ideoimassa uusia keinoja kehitettävien asuinalueiden asukkaiden aktivoimiseksi kehittämistyöhön sekä verkostomaisen yhteistyömallin levittämiseen. 

Otaniemen Laurean Välittävät Valittavat Verkostot -hanke on viime vuoden aikana aktiivisesti toimintatutkimuksen eri keinoin kerännyt tietoa haastattelemalla kymmeniä Espoon Suvelan, Kirkkojärven ja Espoon keskuksen asukkaita, kehittäjiä sekä kolmannen sektorin toimijoita. Tulokset ovat nyt selvillä ja vuosi 2014 aloitetaan Suvelan työpajasarjalla, jonka tavoitteena on saada aikaan pysyvä toimintamalli asukkaiden kehittämisideoiden keräämiseksi sekä äänen saamiseksi kuuluviin. Tutkimushankkeen resurssia vahvistetaan tälle vuodelle. Lisäksi tuloksista tiedotetaan paikallisessa sekä valtakunnan mediassa aktiivisesti.

Eri tahojen kohtaamisissa on tullut esille useiden yhteinen toive omasta asukastalosta Espooseen. Mietitäänkin, pitäisikö olla yksi suurempi ja monipuolisempi talo vai monta pienempää? Monen visioissa kuitenkin siintää monipuolinen asukkaita ja toimijoita kokoava asukastilakonsepti, missä asukkaiden toimintatilojen lisäksi löytyisi tilaa ainakin kolmannelle sektorille, kulttuurille, opetukselle, nuorisolle sekä innovatiiviselle työllistymiselle.

Asuinalueiden kehittämisohjelmassa 2013-2015 mukana oleva Laurean tutkimushanke Välittävät Valittavat Verkostot on oivallinen esimerkki siitä, miten tutkimushanke tukee Espoon kaupungin kehittämistoimia Espoon keskuksessa, Suvelassa sekä Kirkkojärvellä. Tietoa ja osaamista vaihdetaan yhteisten kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi.

Tästä on hyvä jatkaa!

Terveisiä: Soilelle, Kaijalle, Virpille, Anna-Leenalle, Ossille ja Hannulle Laureaan sekä tietenkin Kai Fogelholmille Espoon kaupungille

Ostarit uusiksi kumppanuustoiminnalla

Jokaisessa lähiössä on perinteisesti oma ostari - suuremmissa useitakin. Ostarit ovat kuitenkin muutoksen kourissa; monissa paikoissa pahasti rapistuneet kiinteistöt kaipaavat korjausta ja palvelut ovat karanneet suurempiin kauppakeskuksiin.

Mikä avuksi? Helsingin yliopiston tutkijan Pasi Mäenpään mielestä ostarien tasoa paikallisina palvelukeskuksina voidaan parantaa merkittävästi hyödyntämällä eri toimijoiden välistä synergiaa ja profiloimalla ne paikallisen yhteisön toimintakeskuksiksi. Avainkysymys Mäenpään mukaan on toimijuuden sekoittaminen ja uusien toimijaroolien synnyttäminen.

Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa? Ostarien kehittämisessä on tulevaisuudessa otettava huomioon eri näkökulmia ja lähtökohtia. On muistettava, että alueen asukkaat näkevät ostarin merkityksen kuitenkin eri tavalla kuin rakentajat ja kiinteistönomistajat. Kaupungillakin on tässä asiassa  sanansa sanottavana.

Asuinalueiden kehittämisohjelmassa mukana olevassa Ostoskeskukset julkisina tiloina

-tutkimushankkeessa on pidetty työpajoja, joiden tulosten perusteella voidaan päätellä, että ostareiden kehittämisessä ei pitäisi katsoa vain ostareita itseään, vaan lähtökohtana ovat ympäristöalueen asukkaiden palvelutarpeet. Tilojen pitäisi tarjota vetovoimaisia palveluja asukkaille sekä kannattavuutta investoreille, rakentajille, omistajille sekä palveluntarjoajille. Vetovoimaisella ostarilla on myös riittävästi pysäköintitilaa.

Pasi Mäenpää näkee neljä mahdollista polkua toimivaan ostariin; pikkukauppakeskus, asukkaiden lähimarkkinat, kaupungin lähipalvelukeskus tai ”sekoitetun toimijuuden” polku. Mielenkiintoisia vaihtoehtoja kaikki. Pitäisikö ostari kattaa? Kannattaisiko rakentaa asumista ostarin yhteyteen vaikkapa ylempiin kerroksiin? Varmaankin riippuu myös paljon asukkaiden aktiivisuudesta kyetäänkö lähimarkkina-ajatusta viemään eteenpäin. Päällimmäisenä kuitenkin ajatus, etteivät ostarit ole katoamassa suomalaisista lähiöistä.

Lue ihmeessä lisää ostareista ja kivijalkakaupoista Aalto yliopiston julkaisemasta ja Mervi Ilmosen toimittamasta Hyvät kaupat! -julkaisusta. Löydät Pasi Mäenpään artikkelin aiheesta alkaen sivulta 191. Kirja on saatavilla sähköisenä täältä

Terveisiä Pasille ja Satulle!

Ps. 

Pakko myöntää, että minulle ostari on hyvin myönteinen sana - suorastaan juhlallinen. Vietin lapsuuden pienessä, harvaanasutussa maalaiskylässä, missä oli kaksikin kyläkauppaa. Tosi juhlaa kuitenkin oli, kun päästiin isovanhempien luokse Taavettiin, missä naapurissa oli ihan oikea ostari kioskeineen kaikkineen. Ajat muuttuvat ja vaatimukset kasvavat.

Tärkeää tutkimusta Hervannassa

Vaikka sateinen maanantaiaamu ei yleensä minuakaan innosta, niin Tampereen Hervannassa ja siellä erityisesti Teknisellä yliopistolla (TTY) on aina tosi mukava käydä. Ilmapiiri on kansainvälinen, porukka työteliästä ja innostunutta. Toki on myönnettävä, että meikäläisellä saattaa olla vähän lukkarinrakkauttakin matkassa, kun itse olen opiskellut Lappeenrannan teknisessä yliopistossa. Mutta kelläpä sitä ei olisi!

TTY on vahvasti mukana tukemassa Tampereen kaupungin Oma Tesoma -hanketta useammankin tutkimushankkeen voimalla. Lisäksi TTY:llä valmistellaan LähiöOppi-nimistä oppimateriaalia kerrostalojen ja lähiöiden onnistuneiden korjausten tueksi.

LähiöOppi-julkaisut tullaan jakamaan kaikille kiinnostuneille ilmaiseksi joko sähköisenä tai painettuna julkaisuna. Tarkoituksena on ymmärrettävästi kertoa miten korjaushankkeita kannattaa tehdä ja mitkä ovat ne pahimmat ”sudenkuopat”, jotka kannattaa välttää. Jakelulistalla ovat ainakin taloyhtiöiden hallitukset, isännöitsijät, opiskelijat, kehittäjät, virkamiehet sekä tietenkin kaikki lähiökehittämisestä kiinnostuneet tahot. LähiöOppi-ryhmällä on onneksi matkassa se kaikkein uusin tieto ja osaaminen, koska hankkeen ”päällysmiehenä” on asuntoministeri Viitasen remonttiryhmässäkin vaikuttava, arvostettu ja kokenut tutkijakonkari Harri Hagan.

SEULI-hankkeessa TTY:n tutkijat miettivät segregaation ehkäisyä ja asuinalueen elinvoiman lisäämistä Tampereen Tesoman näkökulmasta. Tässä tutkimushankkeessa on lisämausteena kansainvälisyys; projektipäällikkö Antti Kurvinen työskentelee Georgia State Universitystä käsin ja tuo hankkeeseen pikantin lisämausteen.

Lisäksi TTY:ssä tutkitaan kerrostalojen ja yksittäisten asuntojen muutos-suunnittelua, esteettömyyttä ja sosiaalista sekoittuneisuutta Tesoman näkökulmasta.  

Kaiken kuhinan keskellä TTY:läiset rakentavat koko ajan myös uusia kehittämishankkeita ja pilotteja, joiden kirkkaimpana tavoitteena on tukea Tampereen kaupungin Oma Tesoma -hanketta sekä jakaa tietoa hyvästä peruskorjaamisesta

Olipa virkistävä käynti!   

Terveisiä: Harrille, Satulle, Tuomolle ja Jaakolle sekä Antille USA:aan! :)